Timo Väänänen

Kantele Continuum

Kantele Continuum – Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osaston juhlalevy.

Timo Väänäseltä on levyllä kappale Tatjanan ilo, joka on osa Kanteleen kielin -radioateljeeohjelmaa.

Vähin äänin kanteleilla

Tämän levyn vähäkielisillä kanteleilla soitettu musiikki on alkanut vuosisatoja, vuosituhansia sitten ja jatkuu edelleen hamaan tulevaisuuteen. Muinaisten partaniekkojen salaperäinen soitto ilmenee saumatta tämän ajan hengessä.

Haltioitunut musisointi on samaa jatkumoa, vaikka välillä käydään niinkin kaukana kuin Tansaniassa tai vaikka soitto olisi hyvinkin kokeilevaa. Nämä sävelet antavat kuulijalle mahdollisuuden istahtaa, levähtää, vaipua ajatuksiin.

Levy juhlistaa Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osaston 25-vuotista toimintaa, jossa pienkanteleiden asema on aina ollut vahva. Kantele –lehden liitteenä juhla levittäytyy ympäri Suomen ja ympäri maailman. Me levyllä soittavat ja laulavat muusikot kunnioitamme musiikillamme vuosi sitten edesmenneen professori Martti Pokelan muistoa. Ilman hänen inspiroivaa vaikutustaan kanteleen ja kansanmusiikin saralla tätä levyä ei olisi koskaan syntynyt. Kiitämme myös professori Heikki Laitista kaikesta kansanmusiikin ja osaston hyväksi tehdystä työstä ja toivotamme samalla FT Hannu Sahan tervetulleeksi viestiä jatkamaan!

Inkoossa 23. päivänä elokuuta 2008

Sinikka Kontio

Kantele Continuum

Tällä levyllä soivat Väinämöisen kanteleet.

Kalevala ja sen kymmenet käännökset ovat tehneet soittajan ja soittimen maailmankuuluksi. Samalla on tullut tunnetuksi soiton salaperäinen mahti, sisäinen voima, joka saa kalliot halkeamaan, koko luomakunnan kuuntelemaan ja kuulijat itkemään ilosta. Kysymyksessä ovat siis vertaansa vailla olevat, taiteen merkitystä ylistävät laulut, jotka kantele on synnyttänyt. Niitä suomalaiset lauloivat kymmenien sukupolvien ajan lapsilleen ja lapsenlapsilleen ja laulavat Kalevalallaan vielä tänäänkin. Siksi Väinämöinen, kantele ja soiton mahti ovat suomalaisen kulttuurin syvimpiä juonteita. Niillä oli suuri kulttuurinen voima sataviisikymmentä vuotta sitten suomalaisen kansakunnan syntyessä.

Sibelius-Akatemian Kansanmusiikin osasto aloitti toimintansa neljännesvuosisata sitten. Osaston tärkeimpiä tehtäviä on alusta asti ollut historiallisten soittimien ja soittotyylien elvyttäminen ja elävänä pitäminen. Historian moninaisuus on pyrittävä säilyttämään ja itse asiassa sitä on pyrittävä rikastuttamaan esimerkiksi uusilla soittimia ja soittotapoja koskevilla keksinnöillä. Kanteleen kohdalla tämä kaikki on onnistunut yli odotusten. Kantele lienee kaikessa moninaisuudessaan tällä hetkellä maailman mielenkiintoisimpia soittimia.

Vielä tärkeämpää on kuitenkin ollut se, että Väinämöisen soiton jo kadonneeksi luultu estetiikka on löytynyt uudestaan ja että löytyy yhä muusikoita, joille sen opiskelu ei ole vain pakollinen oppiaine, vaan oman muusikkouden olennainen rakennuspuu. Estetiikka avaa meille kokonaisen muinaisen musiikkimaailman. Musiikilla ei ole alkua eikä loppua, se on yksityiskohdissaan elävä ja loputtomasti muunteleva äänten kudos. Tällä levyllä jotkut tavoittelevat näitä muinaisia improvisaatioita, jotkut ovat tulleet kanteleineen jo lähemmäksi nykypäivää, jotkut tavoittelevat tulevaisuutta. Väinämöisen kanteleella kaikki tyyni.

Heikki Laitinen, kansanmusiikin professori

IMU-CD 081 ja SibKaCD 80, IMU-Inkoon musiikki, 2008.

Tuottajat: Sinikka Kontio
Äänitys: Matti Kontio
Miksaus: Matti Kontio
Masterointi: IMU-Inkoon musiikki, Matti Kontio

IMU-Inkoon musiikki

Levystä etno.netissä: http://www.etno.net/index.php?id=2&la=fi&kokoelma=kle&kiekko=80