Timo Väänänen

Soitanda

Soitanda on neljäs soololevyni. Se syntyi kuin yht’äkkisestä päähänpistosta kolmena aurinkoisena talvipäivänä. Tarkemmin kuunneltuani syntynyttä musiikkia havaitsen työstäneeni tätä musiikkia pitkään mielessäni, mutta nyt se pääsi esiin ja onnellisesti myös äänitteelle.

Monelle säveltäminen ja improvisaatio ovat eri asioita. Monelle improvisaatio ja säveltäminen on sama asia. Minä kuulun jälkimmäiseen ryhmään. Sävellän teoksia improvisoiden. Suunnittelen ja kerään aineistoa sävellykseen. Mielessäni on rakennemahdollisuuksia, asteikkoja, teemoja. Kun esittämisen aika tulee annan mielessäni olevien seikkojen vaikuttaa soittoon, mutta en halua niiden olevan ainoa asia mikä vaikuttaa. Myös sattuma, mielijohde ja musiikin johdatus saavat käyttää voimaansa.

Soitanda-levyn nimikappale pohjautuu Tšertin Miikkulalta 1919 tallennettuu Pläššimizeh soitanda -sävelmään, jonka hän soitti noin 35-vuotiaana A. O. Väisäselle. Väisänen tapasi neljä soittajaa Viteleen kylässä Aunuksen Karjalassa 25.–27.5.1919. Tšertin Miikkulan kantele on Suomen Kansallismuseossa (KM SU 4972:3). Oma soitandani saa jotain Tšertin Miikkulalta, mutta kulkee myös omia latujaan – improvisaation viemänä.

Yksi ajatus, mitä tietoisesti kehitän improvisaatioissani, on kerroksellisuus. Pyrin välillä samaan oman mieleni havainnoimaan soittamaani musiikkia siten, että hahmottaisin sen maisemana, jossa tapahtuu yhtäaikaisia asioita eri etäisyyksillä. Näiden eri tapahtumien välillä pyrin myös liikkumaan siten, että eri musiikillinen asia on lähellä minua kuulijana. En tiedä, miten muut kuulijat tämän musiikin kokevat, mutta näin välillä itse koen soittamani musiikin soittohetkellä kuulijana.

Kantele-lehden levyarvostelussa sanotaan seuraavaa:

Soitandan kerrostumat, kudelmat ja sävyt ovat kypsiä ja vaihtelevat mielenkiintoisesti. Levyn nimikkoraita on 21-minuuttinen upea improvisaatio, jossa Väänänen käyttää erilaisia tekniikoita ja siirtyy tunnelmasta toiseen suvereenisti. Hän ottaa rautaisen ammattilaisen ottein kanteleesta kaiken irti, jättäen ihanasti tilaa sen uniikille soinille. – Maija Pokela, Kantele 2/2014

Julkaisun rahoituksessa käytettiin joukkorahoituspalvelu Indiegogota. Levyä on saatavissa Maanitteen verkkokaupasta.

Soitanda is my 4th solo album. The process of making it was like an effortless chance, that just happened during three sunny winter days. When I now listen to the music that was created I realise that I had been planning this music inside me for a longer time. Now it came to this world.

Improvisation and composing or writing music is separate things for some. For some they are one. I belong to the latter group. I compose music through improvisation. I plann and cather material for the composition. I have structural possibilities, scales, themes in my mind. When I start to play I let these things affect the music, but not be the only things that have power. Chance, caprice and music that happens now and then can use their power, too.

The title track Soitanda is based on Pläššimizeh Soitanda played by Tšertin Miikkula. He was 35 years old when he played the melody to Armas Otto Väisänen in Olonec Karelia 25th – 27th May 1919, who was collecting music in the region. The kantele of Miikkula is now in the Finnish National Museum (KM SU 4972:3). My Soitanda has something from the Miikula’s version, but it travels to its own paths improvisation as a guide.

One of my aims in improvisation is to create ’layers’ in the space. I often feel music as a landscape where something happens near me, some other things further away and then there is the landscape. I try to lay the musuic that I’m playing in these layers for me to listen while I’m playing – and also the change to perspective so that the things are moving in the musical landscape, too. When I’m improvising I often feel that I’m member of the audience, somehow the music  just happens.

Review in the Kantele magazine 2/2014 by Maija Pokela

The layers of Soitanda, textures and colors are mature and variate in interesting way. The title track is stunning 21 minute improvisation where Väänänen uses different playing techniques and travels from mood to another in an effortless way. He uses all the aspects of  the kantele sound in true professional manner and lets the unique sound have it’s space.

Soitanda was funded through Indiegogo.


Available in the Maanite Web Shop.